Työikäisillä korostuvat nyt taloudelliset huolet ja työpaikan vaihto
Haastattelin Happi-terapeutti Milja Georgea työikäisten mielen hyvinvoinnista, minkälaisia haasteita vastaanotolla näkyy ja miten Milja on kokenut terapeuttina toimimisen Hapessa.
Miljan mukaan työstä johtuva stressi on työikäisillä yleistä. Monella on huolia esimerkiksi riittämättömyyden tunteesta, siitä miten pystyy jokaisella elämän osa-alueella antamaan parastaan. Ihmiset
ovat kovin vaativia itseään kohtaan, mikä taas tuo huolta siitä, että ei pysty kaikkeen.
– Tänä keväänä taloudelliset huolet maailman tilanteen myötä ja esimerkiksi korkojen nousun myötä näkyy asiakkailla: hyvin moni miettii taloudellisia huolia, jopa ihan eri taloustaustoista tulevilla talouteen liittyvät asiat ovat ykköshuolenaiheita, Milja kertoo.
– Toinen ajankohtainen aihe mikä näkyy vastaanotoilla, on työpaikan vaihtoon liittyvät asiat. On epävarmuutta siitä, onko tekemässä oikeita ratkaisuja.
Milja miettii sitä, onko aina ollut näin vai tekeekö ihmiset juuri nyt paljon harkitummin vaihdoksia kuin ennen?
– Tuntuu siltä, että siedetään ja kestetään pitkään työympäristössä, joka tuntuu itselle kuormittavalta ja sitten on iso kynnys lähteä muuttamaan omaa tilannetta.
Ennakoiva mielenhuolto tarkoittaa pysähtymistä omien asioiden ääreen
– Tärkeintä ennakoivassa mielenhuollossa on se, että pysähdytään omien asioiden, toiveiden ja tarpeiden äärelle juuri siinä tilanteessa, missä kukin on, Milja pohtii. – Suurin hyöty tulee siitä, kun terapiaan tullaan oikea-aikaisesti, silloin kun on vielä tilaa ja voimavaroja havaita, oivaltaa ja reflektoida.
Miljan mielestä tärkeintä ennakoivassa vaiheessa on oman tietoisuuden kasvattaminen ja tosi konkreettisien asioiden pohtiminen. 
Esimerkiksi pysähtymällä ja ajattelemalla, että miltä tuntuu juuri tässä hetkessä, kun kävelen kadulla ja mitä ajatuksia juuri siinä hetkessä viriää. Tärkeää on siis oman tietoisuuden ja itserefleketion lisääminen: mitä ne onkaan ne mun keholliset tuntemukset kun alan stressaantumaan ja miltä huolet tuntuvat fyysisesti?
Toisaalta se voi monia mietityttää, että miksi nyt paneutua tähän asiaan kun eihän mulla oo mitään mitä käsitellä ja työstää, Milja kertoo monien varmasti miettivän.
– Olen itse käynyt psykoterapiaopintoihin kuuluvan oman psykoterapiajakson, ja mietin itsekin, että onko tämä minulle oikea-aikaista. Mutta huomasin, että oli tärkeää ottaa se aika itsetutkiskelulle yhdessä terapeutin kanssa, kun pääsin lisäämään tietoisuutta omiin eri puoliini ja käyttäytymismalleihini liittyen, Milja pohdiskelee.
Paras anti ylipäänsä ennakoivassa terapiassa on itsetietoisuuden lisääminen, ja tiedon lisääntyminen siitä, mitä ajatuksia, uskomuksia ja tunteita itsellä on ja miten ne tuntuu, sekä miten käyttäydyn ja toimin niiden seurauksena, Milja kertoo.
Viidessä viikossa voi löytyä asiakkaan kanssa allianssia
Miljalla on ollut jo joitakin asiakkaita vastaanotolla ja eri asiakkaiden haasteet vaihtelevat välillä paljonkin. Välillä Milja on huomannut, että joillakin asiakkailla ei ole ollut tarpeeksi omaa motivaatiota vaikka hän on nähnyt ruudun toisella puolella olevalla selvän avun tarpeen. Silloinkin Milja on kuitenkin nähnyt sen, että tämä terapiamalli on monelle toimiva. Milja kuvailee suurimman osan Happi-terapioista olleen erittäin miellyttäviä:
– Olen tykännyt siitä, että mielenhuolto-ohjelmissa on runko ja teemat mihin voi tukeutua. Struktuuri tuntuu omassakin työskentelyssä olevan suuri apu.
– Kun tavataan asiakkaiden kanssa aina samaan aikaan niin voi kysyä ”no miten viikko on menny”. Yllättävää kyllä, viidessä viikossa on monen asiakkaan kanssa löytynyt allianssia ja yhteistyötä, Milja kertoo ja jatkaa:
– Olen iloinen aina kun asiakas saa apua. Hoito on erityisen tehokasta niiden kohdalla, jotka on sitoutuneet terapiaan.
Miljan mielestä Hapessa on parasta konseptina se, että on valmiit hyvät välitehtävämateriaalit ja terapian tukena käytettävä chät on ihana kun asiakas voi laittaa sinne vaikka oman voimalauseen ja kuvan jostain itselle merkityksellisestä.
– Olen usein käynyt kommentoimassa chättiin, että tuossapa hyvä aihe minkä kirjoitit, jatketaan tuosta lisää vastaanotolla.
Lyhyet digitaaliset terapiat – onko niistä hyötyä?
Milja on nähnyt suurimman hyödyn siinä, että mielenhuolto-ohjelmissa on tietty struktuuri ja sen lisäksi terapeutti kulkee asiakkaan matkassa hänen haasteissaan. Happi-mallissa on viikoittainen terapeutin tuki, jolloin asiakas ei ole pelkän itsekurin varassa.
Happi-terapiassa jokaisella asiakkaalla on oma terapeutti, joka kannustaa, ja sen lisäksi sovelluksen ilmoitukset muistuttavat lähestyvästä vastaanotosta, mikä kannustaa tekemään harjoitteita myös itse.
– Ja videovastaanotto on erittäin hyvä, koska chät yksinään ei riitä. On parempi anti, että asiakas näkee, että olen oikea ihminen täällä kuulemassa ja yhdessä pohtimassa, Milja vielä lisää.
Milja korostaa, että tavoitteet terapiassa ovat tärkeitä: löytyisikö heti jo terapian aluksi sellaisia konkreettisia asioita, joihin asiakas toivoo muutosta ja joihin voisi itse vaikuttaa?
– Toki on paljon asioita mihin asiakas tai terapeutti ei voi vaikuttaa, täältä Helpistä käsin tai muutenkaan, kuten esimerkiksi maailman tilanne. Mutta voimme lyhyenkin prosessin aikana auttaa asiakasta lisäämään tietoisuutta siitä, miten hän itse suhtautuu tilanteisiin, kokee ne ja pärjää niissä tilanteissa, joihin ei ole mahdollista juuri silloin vaikuttaa.
”Me emme voi hallita tuulta: voimme vain säätää purjeet” (Kahlil Gibran) ja tässä purjeiden säätämisessä voimme olla apuna, Milja lisää.
Milja George on toiminut Hapessa jo noin vuoden verran terapeuttina. Milja on pohjakoulutukseltaan Valvira-hyväksytty psykiatrinen sairaanhoitaja ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja. Hän on myös parhaillaan psykoterapiakoulutettava (kognitiivinen yksilöterapia) suuntautuen sekä lasten-, nuorten- että aikuisten psykoterapiaan.
