Meiltä usein kysytään, mihin kohtaan Happi-palvelu sijoittuu mielenhuollon ja työkyvyn kentässä. Olemmeko täysin työterveyspalveluiden kanssa rinnakkain vai olemmeko päinvastaisesti aivan varhaisen vaiheen tuki vai kenties jossain siinä välissä? Hyödyn ja kustannusten suhde onkin kiinnostava, kun katsotaan mitä etuja organisaatio voi itselleen saada erilaisilla työntekijöitä kehittävillä palveluilla.
Usein organisaatioilla on käytettävissä rajallinen budjetti henkilöstön hyvinvointiin ja sillä budjetilla optimaalisinta olisikin maksimoida hyödyt. Tätä voi havainnollistaa nelikentällä, jossa X-janalla vasemmalla on arjen toimenpiteet ja käytännöt työpaikoilla ja oikealla työterveyden palvelut. Y-akselissa kuvataan hyötyjen ja kustannuksien suhdetta. Happi-palvelu sijoittuu tällä kentällä korkeiden höytyjen kohdalle, mutta kustannuksiltaan keskivälillle.
Kartoitimme syksyllä kyselyn avulla sitä, miten meidät nähdään tällä kentällä. Kun kyselyssä täysin varhaisen tuen toimet olivat kohdassa 10 ja työterveys oli kohdassa 0, saimme keskiarvoksi 7,5. Tämä tarkoittaa sitä, että useimmat sijoittavat meidät keskiarvoisesti lähemmäksi ennakoivia palveluita, kuin työterveyttä.
Mitä tällä sijoittelulla sitten tarkoitetaan? Miellämme Happi-palvelun ennen kaikkea ennakoivaksi palveluksi – ei korjaavaksi. Tarkoitus on pureutua mielenterveyden piileviin haasteisiin, ennen kuin niistä tulee pitkittyneitä ja monimutkaisia – jopa sairaslomaa vaativia pulmia. Tästä syystä palvelu ei ole työterveyttä lähellä, sillä emme myönnä sairaslomia, vaan ehkäisemme niitä. Lisäksi mielenhuollon asiantuntijuus on laatutekijä, joka takaa lyhyen psykoterapian vaikuttavuuden ja tehokkuuden.
Työkyky ja sen ylläpitäminen koostuu useista tekijöistä, mutta työntekijöiden kehittäminen ylläpitämällä heidän mielenterveyttään on yksi tärkeimmistä asioista, mitä työnantaja voi henkilöstönsä ja tärkeimmän voimavaransa eteen tehdä.
